Venymistä ja pohdintaa

Tämä päivä on ollut ihan saamaton. Taas. Mistä näitä riittää?! Aikaa olisi mutta se tulee käytettyä hyvin tehokkaasti koneen ääressä "aikataulua tekemässä". Ja pah! Sain jopa avattua excelin mutta sinne mitään aikataulua tullut. Selailin blogeja sieltä täältä sekä juttelin naamakirjassa, ihan vähän selailin kurssiaikataulua valmennuskeskuksen sivuilta ja älyvuotoa. Oikein tehokas torstai-ilta. Huoh.

Jotenkin tuntuu, että motivaatio (tai oikeastaan se aloittaminen) lipsuu. Ja mitä pidempään menee, että aloittaminen tökkii, sitä vaikeampaa se on. Huomattu. Koti ei taida sopia opiskelupaikaksi tällä hetkellä, kun rytmiä ei ole saanut päälle. Tietokone, televisio, pleikka, koirat... Ihan liikaa häiriötä. Olen aina ajatellut olevani oikein hyvä opiskelemaan omassa kotona, koska tarvitsen rauhaa. Mutta nyt huomaan, että se tökkii. Olen jollain tasolla jopa yllättynyt, ja samalla pettynyt. Tulee väkisinkin mieleen, että mitä jos vaan en ihan oikiasti tahdokaan tätä NIIN paljoa, kun ei edes aloittaminen onnistu. Tein töitä ahkerasti muutama viikko sitten, pari lipsumis-päivää välissä ja tada - here we are. Edelleen tahdon. Haaveilen. Ja ajattelen aina, että huomenna paremmin. Huomenna mä aloitan. No nyt alkais pikkuhiljaa olla aika.

Pääasiassa kaikki tämä pohdinta (myös oman aikataulun ja lukusuunnitelman/-tekniikan) lukupaikasta alkoi maanantaina, kun muutama kaveri poikkesi kylässä. Yksi heistä opiskelee lääkiksen toista (... kolmatta..?) vuotta (herranjumala kun en oikeasti muista monesko vuosi, ihan jää vaivaamaan.. :D ) vuotta ja sivuttiin omaa luku-urakkaa + miten hän oli valmistautunut. Puhe tuli juurikin motivaation puutteesta ja siitä, että tällä hetkellä aloitus tökkii. Jaksamista olisi vielä illallakin iltalukion/töiden jälkeen, mulle illat ei ole ongelma mutta ongelma on se, että mää venyn! Olisikohan se erokin vielä taustalla, joka syö motivaatiota.. Pohdin tätä vielä illalla aksatreenien jälkeen ja muutama päivä sen jälkeen. Alan pikkuhiljaa päätyä siihen, että mun on kyllä tässä vaiheessa löydettävä joku muu opiskelutila kuin koti, jos homma ei ala luistaa. Lipsumispäiville ei olisi varaa. Ei yhtään. 

Vaihtoehtoja ei ole kovin montaa, sillä kaipaan suht rauhallista paikkaa. Monet opiskelee baarissa tai kahvilassa. Minen kykene. Jään seuraamaan ympärillä vaihtuvia ihmisiä, kuuntelemaan kolinoita ja kilinöitä sekä ihmisten juttelemisia. Eieiei. No joo, korvatulpista voisi olla hyötyä mutta lähtökohtaisesti rauhallisempi tila olisi pop. Jollei sitten jokin tosi rauhallinen kahvila ison pöydän ja korvatulppien kanssa.. No, tässä vaiheessa olisi hyvä löytää kuitenkin opiskelulle/lukemiselle tarkoitettu tila. Olen 6 vuoden ajan tehnyt kaikki koelukemiset omassa kotona oman keittiönpöydän ääressä. Tämäkin on muutos, ja siinä voi mennä hetki aikaa orientoitua. 

Rajasin tilat muutamaan mahdolliseen - yliopiston Karsinaan, joka on käytössä 24/7 oman sähköisen avaimen kanssa. Kuvan perusteella, jonka yliopiston sivuilta bongasin, se sisältää pelkästään tilan, jossa on miljuuna tietokonetta yhdessä huoneessa. Tilaa omien tavaroiden laskemiselle ei ole paljon, ja se tietokone.. Toisaalta, kone ehk voisi olla hyvä, jos jotain haluaa tarkistaa. Itsellä kun ei ole mitään tietoa kuin käytetty Karsina on. Kuulin tästä aikoinaan exäni kaverilta, joka tuntui aina tekevän tehtäviä aamu neljään asti (voi näitä hulluja.. :D Jotkut sentäs tarvittee unta vaiks nukkumaanmenoaika myöhään venyykin, kuten nyt.. huoh...). 

Toinen ihan hyvä vaihtoehto voisi olla ihan kirjasto. Jokin syrjäinen pöytä jostain kirjaston hiljaisesta osasta. Oulusta mulle tulis mieleen montakin kohtaa, jonne voisin kuvitella meneväni istumaan. Kuopion kirjastoa olen käyttänyt ihan liian vähän. Eiköhän sieltäkin voisi joku soppi löytyä, jossa en ole ihan kaiken kansan nähtävillä. Sekin jotenkin tuntuu ahdistavan. Kunhan saan koeviikon ohi, lähden tekemään kierroksen kirjastossa ja tutkimaan vaihtoehtoja. Siihen asti pitäisi pärjätä kotona.

Samaisena maanantain iltana pohdimme tyttöjen kanssa lyhyesti myös iltalukion hyödyllisyyttä pääsykoetta ajatellen. Fysiikan suhteen lähden liikkeelle ihan nollatasosta, ja sen kyllä huomaa. Mutta faktahan on se, että lukiossa käydään koko fysiikan osa-alue hirmuisen laajasti, ja selviäisin pääsykokeesta varmaan huomattavasti kevyemmällä opettelulla, kunhan kävisi pääasiat hyvin läpi. Jos kävisin kaikki 8 kurssia iltalukion puolella, saisin ne ohi vasta maaliskuussa. Se on hiukka myöhäinen aika siirtyä soveltaviin tehtäviin. 2 kuukautta ei ole pitkä aika, kuitenkin jonkin sortin kertaustakin olisi tehtävä. Se on varma juttu. Ja koska motivaatiokin on tällä hetkellä hävöksissä, alkaa kummasti valmennuskurssi houkutella. Jos olisin ollut Oulussa, olisin aloittanut valmennuskeskuksen marraskuun kurssilla ihan takuuvarmasti. Ja jos Kuopiossa olisi samanlainen, olisin ilmoittanut itseni sinne jo kesän lopulla (puhumattakaan frendialeista, murr..). Olen pähkäillyt koti- ja tammikuun-kurssin väliä, ja aloin jo päätyä siihen, että iltalukio riittää tänä vuonna. Mutta maanantain jälkeen alkoi tuntua siltä, että iltalukio ei tosiaan riitä. Nyt olisi tärkeä keskittyä olennaiseen, ei yrittää hallita KAIKKEA, jos oikeasti meinaa yrittää. Eipä siinä etteikö kaikesta olisi hyötyä, mutta aika tulee vastaan ja oma oppimiskapasiteettikin ehkä. Fysiikassa on paljon sisäistettävää. Tuntuu, että tavara alkaa tippua toisesta korvasta ulos sitä mukaa mitä uutta sinne syydetään. :D

Olen viimeiset pari päivää (venymisen ohella) tutkinut valmennuskeskuksen aikatauluja, kurssimahdollisuuksia ja suunnitellut omaa rahatilannetta. Iso menoerä hirvittää. Samoin hirvittää se, että iltalukion avulla floppaisin ihan täysin. Sieltä tuntuu muutenkin olevan vaikea löytää vertaistukea. Joko porukka on niin nuorta, että suorittavat itse lukiota. Samaa kurssia pyörii joka jaksossa 2, joten tuntuu, että ne vähäiset kontaktit hävisivät juurikin sille toiselle kurssikerralle, joka itselle ei sovi. Saatikka se, että kemmaakin järjestetään useassa jaksossa, joten yksi oikein potentiaalinen vertaistuki näyttää suorittavan kurssit myöhemmin kuin minä. Plaah. 

Rahatilanne ei ole täysin toivoton (kiitos osa-aikatöiden ja uskomattoman helposti järjestyneiden joustavien työvuorojen ♥ I-H-A-N-A-A!! ), ja kykenisin osallistumaan sikakallillejaylihinnoitetulle kurssille. Tosin, kevät menisi aika miinukselle, ja selviäisiin nipin napin toukokuun loppuun, jollei suurempia menoeriä tulisi.. Mutta mitenpä niitäkään ennustaa. Äitini oli kovasti sitä mieltä, että eiköhän ne rahat jostain revitä. Joululahjaksi joulupukille toivetta, että saisikos kurssi-rahaa (ja mie kun toivoin niin saavani vihdoin I:lle manttelin treenejä varten.. ) ja paljon lämpimiä ajatuksia. Olin myös säästellyt viime kesän rahoja toista isoa ja tärkeää juttua varten, joten sekin sitten saattaa kariutua tämän myötä, jos rahaa ei olekaan tarpeen vaatiessa. Toisaalta, jos joskus tulisi tilanne, että tämä juttu olisi toteutumassa, sitä sitten lainailtaisi vanhemmilta sen verta rahaa, että unelmat toteutuisi. Elämistä vartenhan se elämä on.

Ja juurikin tämän lauseen pohjalta olen alkanut päätyä siihen, että käyn viimeisen lukion kurssin nyt ennen joulua (FY4) ja taidan aloittaa tammikuun valmennuskurssilla ihan paikan päällä. Samalla vielä pohdittiin, että kotikurssi voisi olla hyvä ottaa mukaan videoiden katselua varten. Rahallisesti se alkaa olla jo ihan sama ottaako kurssia vai ei.. Sitä rahaa kun menee jo tässä vaiheessa NIIN paljon, ei muutama satku sinne tänne enää hetkauta.. Ja jos materiaalit saa käyttöön jo ennen tammikuun kurssin alkua (sehän pitäisi vielä tarkistaa), voisin aloitella videoiden katselua jo joululoman aikoihin ja orientoitua sitäkin kautta. 

Tein itseä varten hyvät ja huonot -puolet listan, ja laitanpa sen nyt tähänkin. :) Voihan se olla, että joku kaunis vuosi joku muukin miettii näitä asioita, ja ehkäpä tästä on apua.

PROS:
- aikataulutus: rytmiä ja ryhtiä opiskeluun
- vertaistuki
- epäselvien asioiden läpikäynti opettajan johdolla
- asioiden katsominen videoilta useaan kertaan (KOTI-kurssi)
(- seuraavana vuonna pääsee samalle kurssille takuulla) (toivotaan, että ei tarvetta :D )

CONS:
- Hinta
- pakkorako käydä kurssilla, koska siitä on paljon maksanut
- liian nopea tahti (osa-aikatyössäkäyvälle / ensikertalaiselle)?


Mulla oli ehk muutakin tuossa listalla mut nyt tökkii.. Lisään myöhemmin, jos tulee mieleen.
Laitoin valmennuskeskukselle viestiä tammikuun kurssin aikataulusta (kuin monta kertaa viikossa), koska se oli hyvin epämääräisesti sanottu nettisivulla. Joku ystävällinen sielu tosin jo vastailikin älyvuodossa, että ainakin Helsingin vastaava kurssi etenee 3-4 krt viikossa, mikä tuntuu ihan kohtuulliselta. Iso osa työstähän tehdään kuitenkin itsenäisesti. Kurssihan vaan tukee. Odotellaan maili ja pohditaan sitten lisää.