Kevyempää arkea

Parisen viikkoa hujahti kuin hetkessä. Oli viikonloppu ennen aattoa. Sitten pari päivää ennen aattoa, jolloin shopattiin ruokaa, tehtiin jouluruokaa, nähtiin kaverin kanssa, siivottiin kotia. Sitten oli jo THE päivä, jolloin sai rentoutua ihan kunnolla (♥) ja päästää kaikki lukuajatukset menemään. Ja siitä siten pikkuhiljaa paluu takaisin arkeen.. Joka siis oli enempi ja vähempi helppoa.. ;)

Tänä(kään) vuonna ei tullut tehtyä itse joulukortteja. Ei tähän pääsykoelukurupeamaan mahtunut mitään sellaista ylimääräisenä.. Ja niitä joulukortteja tuli lähetettyä vaan muutama juurikin niille ns. tärkeimmille ihmisille.

Mun aattoa edeltävän viikon "biologiaprojekti" jatkui sitten VK:n kirjan kontaktoinnilla. Alkoi ärsyttämään se, että käsittelin koko opusta kuin silkkihansikkain, koska "pelkäsin" runnovani siitä kannet pilalle. Aiempina vuosina olin käyttänyt kirjaa lähinnä täydentävänä apuna, tehtäviin oli koskettu luvattoman vähän. Tänä vuonna tämäkin tulee korjattua ihan täysin sen asian kohdalla. 

Kerrankin voin sanoa, että on muuten sitten kasvien lisääntyminen hanskassa kasvin rakenneosista lähtien. Jotain mitä en voinut sanoa hallitsevani viime vuonna. Edelleen jaksaa ihmetyttää, mitä ihmettä hakijat tekee tällä tiedolla lääkiksessä opiskelua ajatellen.. Varmaan kovin moni on mun kanssa samaa mieltä siitä, että hakualuetta voitaisiin rajata ihan hyvin ja jättää nämä kasvihöpötykset (asennevamma? ehkä.. :D ) alueen ulkopuolelle.

Lukusuunnitelmaa olen saanut muokata sitä mukaa miten päivät ovat edenneet. Aattoa edeltävästä viikosta tuli huomattavan paljon kevyempi mitä oli suunniteltuna. Keskellä viikkoa sain vihdoin Kiinanmaalta sen mitä oli tilattu jo kolmisen viikkoa sitten..

Paracordeja. Heijastavia vielä kaiken lisäksi. Eli nyt sitten lähti. Nimittäin tytöille uudet remmit. 

Lukot + muut härpäkkeet olivat tulleet postin lakosta huolimatta jo reilua viikkoa aiemmin. Olin kytännyt paracordien lähettäjän seurantalinkkiä päivittäin ja melkeinpä itkenyt sitä, että miten ihmeessä tavara seilaa vaan Kiinassa eestaas eikä päädy etiäpäin. Tilausseuranta näyttää edelleen, että paketti on Shanghaissa..

Kun kävin hakemassa postista paketin, olin niiin lähellä, etten kiljunut ääneen tajutessani mitä käsiini sain. En osannut yhtään odottaa, että pakettikorttia vastaan saisin läjän remmimateriaaleja. Yksi ilta meni sitten taiteillessa ekaa remmiä (yllättävän koukuttavaa!), ja saman viikon viikonloppuna tuli tehtyä toinen. Yllättävän aikaa vievää. Punomiseen itsessään saa menemään tunnin, varsinkin kun kehittelin tavallisen remmin ideaa astetta pidemmälle halutessani lopputuloksesta hiukkasen monikäyttöisemmän. Kynttilän kanssa leikkimiseen (remmien päiden polttamiset) ja käsilenkin ompeluun sai tuhrattua keposesti toisen tunnin. Varsinkin harjoitellessa ja yrittäessä räpeltää ilman sormien palamista. :þ

Luulis kestävän, murtolujuus 249 kg, ja on muutes kevyt! :) Valmis remmi painaa härpäkkeineen päivineen noin 97 g

Niin hirmuisen tyytyväinen ettei tosi. Uusia remmejä olin miettinyt jo useamman kuukauden, kun nuo entiset alkoi näyttää hajoamispisteessä olevilta. Kyllä näillä nyt kelpaa. Ja uudetkin saa tehtyä kädenkäänteessä, jos hajoavat tai heijastinosat kuluvat. Tosin se huono puoli näissä on, että näitä alkaa himota lisää. Niin että miten olisi erivärinen remmi joka viikonpäivälle? ;)

Riimin remmi - turkoosia sen olla pitää ♥

Remmithän toimii kuten tavalliset hihnat mutta Islaa ajatellen (inhoaa pannan ottamista pois, tuntuu epämukavalle selän kipujen tms. takia) kumpaakin remmiä on mahdollisuus käyttää ilman pantaa. Taipuu siis noutajataluttimeksi, erittäin käyttökelpoinen lyhyillä pissatusreissuilla tuossa takametsässä, jossa koirat juoksee vapaana anyway.

Aattoa edeltävään viikonloppuun osui myös neljän koiran huoltoa N:n poppoon täydentäessä meidän laumaa sunnuntain verran N:n ja hänen miehensä reissatessa etelässä. Sinänsä helpoin hoitokeikka ikinä; B osasi olla sisäsiisti ja kummatkin oli suhteellisen rättipoikkiväsyneitä lauantaista maalla.

Biologian aikataulua muokkasin vähän uuteen uskoon sen pohjalta, miten ehdin asioita käydä. Ekalle bilsa-viikolle oli ahdettu vähän liikaa läpikäytävää. Varsinkin kun tähän lisäsi vielä sen, että aikaa vaan ohohups kului muuhun kuin täydelliseen kirjan edessä istumiseen, sain tehdä korjausliikkeitä hiukka tiuhempaan.  Tosin ihan hyvillä fiiliksillä etiäpäin. Kemiaviikoilta taidan ryövätä biologialle maanantain ja ehk tiistainkin ainakin näin alkuvuodesta, jotta saan tuon kasvipuolen käytyä kunnialla läpi. Sitten alkaa armoton keskittyminen ihmisbilsaan.

Fysiikan osalta sain juuri tänään VK:n matskuista kakkoskurssin asiat läpikäydyksi. Ilman uusia kuoppia. ;) Alkuperäisen (suhteellisen tiukan) suunnitelman mukaan mun olisi pitänyt aloittaa kolmoskurssi jo tässä vaiheessa. Tein aattoa edeltävällä viikolla uutta lukusuunnitelmaa tammikuunkin osalta, ja hölläsin fysiikan osalta hiukkasen tahtia. Tai lähinnä sen, paljonko käytin aikaa VK:n laskuihin. Niihin nimittäin upposi hiukka enempi aikaa mitä olin ajatellut. Ja toki sekin, että samaisella viikolla aikaa kului remmiprojektiin sekä sunnuntaina isomman lauman huoltamiseen, mikä osaltaan vei aikaa lukemisilta. Ja tähän kun lisättiin vielä se, että vastoin ajateltua ja suunniteltua, pidinkin aaton jälkeiset päivät suhteellisen rentoina. Hommia tuli tehtyä muutamia tunteja päivässä, lähinnä kevyesti kemian kanssa. Arkeen paluu tapahtui pääosin eilen maanantaina, jolloin pistin sitten tiukasti kellon soimaan kasilta ja vääntäydyin kirjan ääreen ennen yhdeksää. Huvittiko? No ei! Siihen "lomamoodiin" kun pääsi, niin olisi oikein mieluusti jatkanut neulomisprojekteja ja vaan viettänyt ihanan harmonista aikaa sohvan pohjalla. Ja kyllä, just tuolta musta tuntui aaton jälkeen :D Kunnon rauhalliset zen-fiilikset, ajatukset tiukista lukupäivistä melkein itketti kuin innosti. Tämän se mulla tekee, lukurytmin hukkaus. Jo parissa päivässä. ;) Niin helppoa se on. Mutta se palautuu kyllä, kunhan vähän totuttelee..

Joululahjaa kaverille, kyllä tuon mitteliksi tunnistaa :)

Tälle viikkoa olisi luvassa lisää kemiaa ja no, se FY3:n aloittaminen. Kemiassa tosiaan pääsin vihdoin laskemaan, mitä olen oikeastaan odottanutkin. Se kun oikeasti on sitä, mistä tykkään todella paljon. Edelleen jos saisin valita, en mä muuta tekiskään kun viettäisin aikaa kemian kanssa ja unohtaisin fysiikat ja biologiat. Toisaalta, aaltokurssi on mun mielestä äärimmäisen kiva taittumisien tms. osalta (jos jokin vähän jarraa, niin peilit ja linssit). Että sinänsä ei tämä joulun jälkeinen aika huonolta näytä; vaiks vähän tympiikin siirtyä vapaammasta arjesta tiukempaan lukuarkeen niin sentään saan tehdä sen tykättyjen aihealueiden kanssa. Tosin mulla hiukan meinaa vielä olla vaikeuksia tasapainottaa vapaa-aikaa lukujen lomaan.. Päivistä uhkaa tulla suhteessa hyvinkin pitkiä ja raskaita, joten tässä on vielä kehittämistä. Onneksi uusi vuosi katkaisee tätäkin viikkoa, joten viikko ei itsessään ole niin raskas. Lähtökohtaisestihan torstai on suunniteltu hyvinkin kevyeksi lukupäiväksi. Samoin kuin sitä seuraava päivä.