Askel kerrallaan..

Pieniä tai isoja askelia, tämä viikko on kyllä ollut aikas tosi kiva. Hirmusen monella tavalla.

Valmistauduin henkisesti viime viikonloppuna seuraavan viikon lukemisten aloittamiseen niinkin kivalla asialla kuin:

Kontaktointi oli kyllä mitä sopivinta puuhaa tuntuman hakemiseen, eikös vaan? ;) Ja eipähän tuo MAOL:kaan ole ollut kuin... 7-8 vuotta ilman kontaktointia. Ja siltä se kyllä näyttääkin. Onhan se nyt suhteellisen siistissä kunnossa ikäänsä nähden mutta nooh, pysyypähän toivottavasti vielä ehjänä niin pitkään kuin sitä tulee tarvitsemaan. Oikealla näkyykin tämän kesän uusimmat tulokkaat bilsan kirjasarjakokoelmaan. BIOS:n rinnalla siis menee tänä syksynä Lukion Biologia. Mietin pitkään raaskisinko tuhlata rahojani vielä yhteen kirjasarjaan mutta totesin LB:n olevan sisällöltään sen kaltainen, että jaksan jopa lukea sitä (viime keväänä kun yritin Koulun biologian kanssa ja luovutin 20 ekan sivun jälkeen). 

Että sellainen kasa! Kaivelin kontaktoitavia kirjoja ja ladoin sitten kaikki tilanjakajassa olleet pääsykoekirjat nätiksi pinoksi. Onhan tuolla jo korkeutta. Ja tässä ei edes ole vielä kaikki. LB:t tosiaan puuttuvat, samoin kaikki eri valmennuskurssien järjestäjien matskut, IFA, Galenos + hajanaiset bilsan kirjat, jotka omistan muista sarjoista kuin BIOS:sta.. Että näin. Näillä kelepaa... ;)

Muuten viime viikonloppu kyllä meni ihan irti kirjoista. Lukusuunnitelma oli tarkennettu vasta viikosta 28 eteenpäin. Eihän sitä nyt vaan voinut olla suunniteltua aikataulua edellä.. ;) Ja eipä siinä, kylläpä tekemistä tuntui keksivän (taas) ihan hyvin ilman lukemisiakin. Kuten se, että viikonloppuna käytiin kaverin kanssa tutkailemassa Kuopion silmälasikehysvalikoimaa. Oiva tilaisuus fiilistellä piilareita, joita käytän ihan liika harvoin. Tosin kun on ala-asteikäisestä käyttänyt laseja ja sitten yhtäkkiä näkökenttä laajeneekin joka puolelle, niin fiilis on kyllä mitä omituisin. Puhumattakaan siitä, että laseja on tottunut näköjään nostamaan hyvinkin usein eikä sitä edes rekisteröi. Nyt sitten hivelin milloin ohimoita ja milloin nenänvartta vain huomatakseni, että ne lasit ei edelleenkään ole päässä. Hämmentävää. :)

Ja ei, ei löytynyt uusia laseja. Sain eräästä liikkeestä ihan kivoista alennuksessa olevista kehyksistä hinta-arvioksi 550 euroa, jolloin kiitin kauniisti ja lähdettiin pikapikaa pois. Taisivat nämä nykyisetkin maksaa tuon verran mutta täytyy kyllä löytyä aikas hyvät kehykset, että ne peittoavat nämä nykyiset ja suostun tuollaisen summan laseista maksamaan. Ehei. Specsavers tarjosi uusia linssejä näihin vanhoihin kehyksiin 200 eurolla. Ei ehk tarvi hirmuisesti pohtia mitä ja mistä maksan, jos uusilla laseilla olisi hintaa 500 euroa. Joten asia jää hautumaan..

Tiistai: ja tästä lähtee...!

Tämän viikon yleisfiiliksestä on pakko kyllä sanoa se, että lukeminen on ollut jotenkin hurjan vaivatonta. (Loppu)keväältä päällimmäisenä tunteena on jäänyt mieleen sellainen ahdistava kiire ja pakko, kun aikataulu ei pidä yhtään ja motivaatiota ei ole mutta silti pakottaa itsensä tekemään työtä. Joka päivä. Se syö sellaista "intoa" mitä viime syksynä ja alkutalvesta tunsin koko pääsykoelukemista kohtaan. Siitä tuli vaiva, taakka. Ei sellainen asia mitä tahtoo tehdä, jotta saavuttaa jotain vaan mulle tuli fiilis, että mun nyt vaan kuului tehdä niin. 

Tällä viikolla kirjoihin on tarttunut ihan omasta halusta. Siitä, että tekee mieli aloittaa ja lukea. Se kävi jotenkin niin vaivattomasti. Ja se ei tuntunut raskaalta. Ikävältä tai ahdistavalta. Ja tämä tunne on se, mistä olen pyrkinyt tällä viikolla nauttimaan (jos siitä nyt yleensäkään voi nauttia, but you got the idea.. ;) ). Laskeskelin suurin piirteisiä päiviä tulevaan pääsykokeeseen ja niitähän on reilu 300. Joka oikiasti kyllä on paljon. Mutta kuten viime postauksessa sanoin, tänä vuonna ei aliarvioida yhtään mitään. Mutta se, että aikaa on, on se mikä tekee tällä hetkellä lukemisesta mukavaa. Se, että olen ajoissa liikkeellä eikä ole stressiä. Kuten sanoin. Vaivatonta. ♥

Olen ajatellut, että töiden ja lukemisen yhdistäminen on rankkaa eikä se vaan voi onnistua siinä mittakaavassa mitä tahtoisin. No nyt täytyy kumota se, ainakin tämän viikon osalta. Lukutunteja kertyi noin 20 tuntia ja työviikko tosiaan on lähes täysi 40 tuntia. Eikä tämä viikko ainakaan vielä tuntunut kovinkaan rankalta. Illoissa oli lukutunteja 0-3 h työpäivän jälkeen, ja nyt sitten viikonloppuna tunteja kertyi hiukan enemmän. Tosin eilinenkin päivä meni isoksi osaksi venyvanutessa, eli tuostakin olisi vielä voinut petrata, jos tarve olisi ollut. Sain myös luettua töissä työnteon sivussa (+ tauoilla) sillä meillä oli todella hiljainen viikko. Työntekijöitä liikaa asiakkaisiin nähden (tai käänteisesti, liika vähän asiakkaita..). Nuo tunnit mitä sain luettua työtuntien aikana olivat suhteellisen tehottomia, koska keskeytyksiä tuli pakostakin eikä keskittyminenkään ollut mitä parhainta. Se, mitä töissä sain 8 tunnin aikana tehdyksi, olisi varmaan kotona tullut tehtyä alle tunnissa. Mutta eteenpäin se joka tapauksessa on, teki sen tahdilla millä hyvänsä.

Viikkosuunnitelmassa luki maanantain kohdalla "fysiikka 1 kpl 2" mutta höpöhöpö. Kuka tällaista kesäiltaa tahtoisi hukata ja viettää sitä kotona lukemassa, kun tarjolla oli mahdollisuus rantareissuun?

Voi vitsit minkälaisista keleistä ollaan saatu nauttia koko viikko. ♥ Ihan joka iltaa ei viitsi sisällä nysvätä, kun kerta ulkona on tarjolla tätä. Neulaniemestä löytyy kiva koirien uimaranta, jonne paistaa just ja just ilta-aurinko. Kesän kolmas uittoreissu tuli tehtyä tämän viikon perjantaina. Mua kun ei saa noin kylmään veteen tekemälläkään, olen antanut N:n ja hänen miehekkeensä hoitaa kahlailut koirien perässä. Kameran takana on ollut paljon lämpimämpää. ;) Katsotaan sitten kesän lopussa, jos itsekin uskaltaisi siirtyä kuivalta maalta jorpakkoon. Mitään en tosin lupaa!

Perjantain sillipurkki ;)
Pikkasen on surkiaa ilmettä, R vetää kyllä homman kotiin tuolla "maailma-potkii-päähän-pelasta-pliis" -ilmeellä

Maanantaina rannalle saatiin seuraksi myös muita uijia - 12 viikkoinen aussilapsi Lila. Neidillä oli melkeenpä yhtä paljon korkeutta kuin R:llä. :)

I:n bestis Na

Hurrrja pienisuuri vesipeto I ! 

R hetki ennen kastumista..

...ja 10 min myöhemmin.  Voin kyllä yhtyä siihen, että märkä koira ei ehk ole se kaunein. No ei niin. Ei ainakaan mein R. :D

Jätskiä kun on tullut tänä kesänä syötyä enemmän ja vähemmän, ja vaikka minttujätskin ( ♥ ) veroista ei ole, niin tämä N:n tarjoama rantaeväs ei kyllä ollut yhtään huonompaa.

Ei tätä nyt ehkä voi täysin verrata normiin jätskiin, mutta sorbetteihin ja mehujäihin verrattuna tämä oli todella jees. Suutuntuma oli pehmeän samettinen eikä laisinkaan hileinen. Ja vadelma ainakin upposi meikäläiseen ihan kivasti. Tarpeeksi raikas eli ei yhtään huonompaa. Vaikka ei tosiaan ole minttujätskiin verrattuna mitään. Ehei. Sitä kun ei voita mikään. Mutta jos joku tykkää tän sorttisesta jätskistä niin kannattee maistaa. Makuvalikoimassa taisi myös olla mango. Sekin voisi olla aikas kiva.

Jouduin myös keskellä viikkoa myöntymään siihen, etten enää pärjää ilman allergialääkettä. Maanantai-iltana tulleita sääskensyömiä kutitti vielä torstaina niin että oksat pois. Se nyt on mulla normia, että houkuttelen kaikki hyttyset kilometrin säteeltä (kaverit jostain syystä tykkää lenkkeillä mun kans, toimin oivana syöttinä :þ ) ja pistoista nousee ihan hirmuiset patit. Ja ne kutisee kyllä päiviä. Mutta neljäs päivä putkeen alkoi olla jo liikaa sietokyvylle, joka on kuitenkin suhteellisen hyvä. 

Nappasin perjantaina töistä lähtiessäni viikonlopun testiin Kestoxia. Alkuperäisvalmisteella Kestinellä tosin olisi ollut paljon söpömpi pakkaus mitä tällä mutta hinta kun ratkaisi niin minkäs teet. ;) Pitkään pohdin mitä antihistamiinia testaan seuraavaksi, perus Histec/Heinix -osasto ei oikein napannut haittana tulevan väsymyksen takia. Menin ottamaan yhden Heinixin viime viikolla työpaikan henkilökunnan lääkekaapista ja uhhuh sitä väsymystä, joka sitten iski kesken työpäivän. Ei hyvä. Mitenpä sitä illalla jaksaa lukea, jos väsyttää noin. Tämä mitä kotiin toin on toiminut paremmin kuin hyvin, ei muuten kutise. Miinuspuolena voin kyllä valittaa, että jumaliste on muutes vaikea saada puoliksi sitä pirun pientä tablettia! Ei ole ihan helppoa. Taitolaji ilmeisesti.. Että tästä lähtien lupaan olla empaattisempi niitä mummoja kohtaan, jotka kertovat puolittavansa veitsellä lääkkeensä, kun ei muuten onnaa. Ei muutes ollut kovin kaukana, etten tänään tuskastunut ja sortunut samaan. :D 

Lukemisten osalta viikon tavoite oli käydä fysiikan 1 kurssi läpi kokonaan. Lukea, tehdä muistiinpanot ja tehdä tehtäviä niiltä osin mitä tarpeelliseksi näen. Kemian ekan kurssin ekoja kappaleita oli tarkoitus selata ja biologian 1 kurssin kirja edes avata ja lukea muutama sivu. Fysiikan sain luettua läpi kahdesta kirjasarjasta (Tammen Fysiikka  + Physica) ja muistiinpanot tein sitten tärkeimmäksi koetuista kappaleista kummastakin kirjasta yhdistellen. Ykköskurssin asiat tulee kuiteskin kertailtua muiden kurssien kohdalla, joten tämä meni osittain aika kevyenä lukemisena ja asioiden mieleenpalautuksena. Tehtäviä olisi ehkä voinut tehdä hiukkasen enemmän, tein niitä sieltä täältä poimimalla. Muutamia ajatushäröjä tulee edelleen kuvaajien kanssa, eli niiden kanssa saa sitten olla tarkkana. Tehtävät itsessään ei ole vaikeita, unohdan vaan ottaa aivot mukaan siihen tekemiseen. :D Alkukankeutta.. Kemman kirjaa en ole vielä avannut mutta se taitaa seurata mukaan sänkyyn iltalukemiseksi. 

Biologian ensimmäiset kolme kappaletta meni aikaslailla aamu- ja iltapalojen viihdykkeenä. Muistiinpanoja olisi voinut tehdä mutta lauantai-illalle tuli sovittua lenkki kaverin kanssa, mikä sitten venäytytti koko aikataulua ja ilta oli lukujen suhteen tehoton. Mutta noin muuten pysyin laaditussa viikkolukusuunnitelmassa mistä olen tyytyväinen. Ensi viikolle olin suunnitellut fysiikka 2 aloitusta, mutta voi olla, että alkuviikosta katselen vielä fysiikka 1 tehtäviä ja mietin kertauspuolta. Toteutus sen suhteen on vielä pikkaisen auki mutta eiköhän se tästä selvenny.

Eli pääosin tosi hyvällä fiiliksellä tää viikko. Ajattelin, että mulle on tosi iso kynnys ja koetus saada lukeminen aloitettua näin pitkän tauon jälkeen mutta yllättävän keposesti sitä sai avattua kirjan. Syksyn suunnitelman mukaan mun olisi pitänyt aloittaa fysiikan läpikäyminen jo viime viikolla ja käyttää ykköskurssiin 2 viikkoa mutta joku jarras. Ehkä suurin syy oli se, etten ollut varma, mistä ja miten lähden tätä ykköskurssia käymään läpi. Ja kuin syvällisesti siihen paneudun. Kun pääsin selvyyteen noista kysymyksistä niin tämä viikko lähti ihan kivasti käyntiin. Hyvä mieli siitä, että nyt on sitten aloitettu ja taas askeleen edempänä mitä edeltävällä viikolla.

Pohdittavaa on myös riittänyt tämän blogin suhteen. Samalla tavalla mitä viime keväänä tuskin tulen jatkamaan. Aikatauluja tuskin tulen julkaisemaan vaikka excel onkin käytössä edelleen. Enhän edes tiedä onko niistä kukaan mitään iloa saanut. Tuntienkin julkaisemista mietin. Ja tehtävämäärien seuraamista. Ainakaan näin julkisesti.. Enkä mitä todennäköisemmin tule tekemään postauksia viikkojen mukaan, koska se jollain tavalla luo paineen siitä, että on pakko kirjoittaa ja päivittää, koska muuten jää jokin viikko välistä. Ja päivitykset oli "pakko" tehdä viikonloppuna, koska sillä päivityksellä nivoin yhteen sitten sen viikon kuulumiset. Voihan se olla, että päivitykset tulee kuitenkin osumaan pääosin viikonlopuille. Viikon päätteeksi tulee joka tapauksessa käytyä läpi mitä sain tehdyksi (ja mitä jäi rästiin). Mutta en kuitenkaan tahdo tästä blogista minkään sortin pakkoa. Tän pitää olla kevyttä. Kivaa. Ajatuksia kokoavaa ja palauttavaa. Ja sellaisena pyrin tämän pitämään. Katsellaan ja ihmetellään... :)